Nuorten työpajatoiminnan tilastotiedot ovat lähtöisin valtionavustukseen perustuvista vuosittaisista kyselyistä (2014–2021).
Tiedonkeruu kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja osan aikuisten pajoista. Kaikilla opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta saavilla organisaatioilla on velvollisuus vastata nuorten työpajoja koskevaan kyselyyn. Suomessa toimii myös työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muualta. Näiden työpajojen osallistuminen tiedonkeruuseen oli vapaaehtoista, joten vain muutama niistä vastasi kyselyyn.
Tiedonkeruun kautta kerätty aineisto sisältää sekä määrällistä että laadullista tietoa työpajatoiminnan organisoitumisesta, työpajojen toiminnan sisällöistä sekä kehittämissuunnista. Vastaajat kertovat myös haasteista, onnistumisista ja kehittämistarpeista.
Vuodesta 2017 lähtien PAR-tietokannoista on vastannut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, joka vastaa valtakunnallisista työpajatoiminnan tilastotietokannoista. Nuorten työpajatoiminnan tiedot vuosilta 2014-2015 perustuvat vuosittaiseen valtionavustuksen edellyttämään kyselyyn. Nuorisotilastot.fi -sivuston tilastoissa näkyvät vain ne toimijat, jotka ovat vastanneet vuosittaisiin kyselyihin.
Nuorten työpajatoiminnan tilastoista vastaa: Ruth Bamming / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto.
Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Nuorten työpajoista säädetään nuorisolaissa (Nuorisolaki 1285/2016, 4. luku).
Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja muun nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu muun muassa valtionavustuksesta (OKM, AVIien nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina muun muassa KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä mahdollisista työtoiminnan tuotoista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut nuorten työpajatoimintaa. Aluehallintovirastot myöntävät valtionavustuksia nuorten työpajatoiminnan toteuttamiseen.